Kevät on kylvön aikaa. Istutin sipulit riviin, vaihdoin mansikantaimille mullan, kylvin tillit,
salaatit ja varhaisperunan. Ihminen kylvää, mutta Jumala antaa kasvun. Kylväjä kylvää siinä
toivossa, että kerran tulee päivä, jolloin kylvö tuottaa sadon. Usein kylväjällä on jo
mielessään kaunis sato, vaikka elämän arki tuokin sen ikään kuin riisuttuna näkyviin.
Rikkaruohot, nokkoset ja ohdakkeet ryöstävät ravinnon ja riistävät valon.
Ihminen kylvää sanoja. Ei ole lainkaan sama, millä sanoilla lapsiamme ohjaamme tai mitä
kanssamatkaajille puhumme. Viha, epäluulo, kauna ja katkeruus tuhoavat elämän, kun taas
hyvät, lohduttavat ja rohkaisevat sanat tuovat elämää. Voi sitä, joka lähimmäistään kiroaa,
sillä Jumala näkee ja vanhurskaasti mittaa sadon. Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää,
toteaa Raamattu. Autuas on hän, joka puhuu lähimmäisestään hyviä sanoja, ja jonka huulilla
asuu lohdutus. Sula hyvyys ja laupeus seuraavat hänen askeleillaan ja hän on oleva kuin
runsaasti kasteltu puutarha täynnänsä kauniita kukkasia.
Raamatussa on Psalmi, jossa kirjoittaja matkalaulussa toteaa suuren ja pyhän totuuden.
"Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten leikkaavat. He menevät itkien, kun kylvösiemenen vievät;
he palajavat riemuiten, kun lyhteensä tuovat."
Ps. 126:5-6
Miksi itkien?
Joskus on niin, että kylvetään alhaisuudessa ja heikkouden alla ikään kuin viimeiset
siemenet. Taivas on tumma ja myrsky taittaa puunlatvoja. Huoli huomisesta voi puristaa
kyyneleet kylväjän silmiin. Syyttäjä kulkee sivulla pilkaten ja virheet lukien. Siinä vaskitaivaan
alla kylväjä kulkee ja hiljaa rukoilee Luojaa siunaamaan maahan laitetut jyvät. Kun
kysymyksessä on Jumalan Sanan kylväminen, niin ajallisten – näkyvien ja näkymättömien –
valjaiden puristus kylväjän harteilla on vielä todellisempaa.
Mutta Jumala näkee kylväjän. Hän valvoo oman Sanansa, ja kyynelin kylvetty saa nostaa
vartensa mustasta mullasta. Kun kerran taivaassa kylväjä näkee ja täysin ymmärtää sen, mikä
tänään on salattua, niin varmaa on riemu ja ja ikuinen ilo. Matkan vaivat ovat ikuisesti ohi, ja
kyyneleet on pyyhitty pois.
Siunaan sinua kylväjä. Kestä vielä hetki. Ole urhea, äläkä jätä työtäsi kesken. Siunaus, joka
sinua odottaa, on valtava. Se on täyden sadon juhla kirkkaudessa, Jeesuksen maassa. Sana
opettaa meitä kylvämään runsaasti saadaksemme runsaan sadon. Herra Jeesus sinun vakkasi
siunatkoon ja täyttäköön sen niillä jyvillä, jotka kantavat ikuisuuteen!
Heikki
Takaisin